6000m2:n kattourakkaan ilman peltialan ammattilaisia – 90-luvun lama kosketti myös Pläkkipeltiä

Tagit
Pläkkipelti - Laurin koulu

1990-luvun alussa Suomi kärvisteli laman kourissa, joka heijasti suoraan myös Pläkkipellin toimintaan. Työmaita ei enää ollut tarjolla entiseen malliin, jonka lisäksi useiden yritysten kaatuminen johti siihen, että ammattitaitoiset työntekijät vaihtoivat toiselle alalle. Vastoinkäymisistä huolimatta Pläkkipelti taisteli tiensä takaisin montun pohjalta uuteen loistoon, jossa avitti muun muassa valtava 6000m2:n työmaa, johon liittyy unohtumaton tarina.


1990-luvun alkupuoliskon lama on Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Se on jopa 1930-luvulla riehunutta, Yhdysvalloissa alkanutta ja suurena lamana tunnettua suurta taloudellista taantumaa pahempi. 

Vuosina 1990-1993 voimakkaimmillaan olleella lamalla oli merkittävä vaikutus koko Suomeen, sillä sen aikana bruttokansantuotteemme laski peräti 13 prosenttia, jonka lisäksi työttömyys kohosi 3,5 prosentista lähes 20 prosenttiin. 

Lopulta lamasta kammettiin ylös tiukkojen säästötoimenpiteiden ja matkapuhelinjätti Nokian kaltaisten johtotähtien avulla, joiden mukana uuteen kukoistukseensa nousi myös lamasta selvinnyt Pläkkipelti. Laman jälkeiseen aikaan, tarkemmin sanottuna vuoteen 1996 sijoittuukin yksi Pläkkipellin historian upeimmista tarinoista, jonka päähenkilö on itseoikeutetusti firmaa perustamassa ollut Jari Mustikkamaa.

 

Valtaisa projekti ilman ammattilaisia vei yöunet

Tarina alkaa keväästä 1996, jolloin Jari sai tarjouspyynnön Mynämäellä sijaitsevan Laurin koulun projektista, jossa olisi määrä toteuttaa aliurakkana muun muassa konesaumakaton asennus ja muita uudisrakennuksen ja saneerattavien osien rakennuspeltitöitä.

”Sehän oli kovin haasteellinen homma, kun keväällä tarjouskilpailu ratkesi ja se oli iso työ, mutta yhtiössä ei käytännössä ollut muita kuin minä töissä. Oli siis pikkuisen haasteita saada työvoimaa ja kyllä siinä pari unetonta yötä siinä taisi mennä, kun pohdin, että miten saan sen homman klaarattua”, Jari muistelee 23 vuoden takaisia tapahtumia.

Samaan aikaan Pläkkipellin ensimmäisen oman hallin ensimmäistä osaa rakentanut Jari ei kuitenkaan luovuttanut, vaan käänsi jokaisen mahdollisen kiven löytääkseen sopivan työporukan Laurin koulun työmaalle.

”Eihän silloin ollut työvoimaa vuokraavia yrityksiä tai muita sen tyyppisiä ratkaisuita, vaan se oli ainoastaan työvoimatoimisto ja sitä kautta saatava porukka. Toki mä käytin sitten kavereitakin hyödyksi niissä hommissa, missä sitä ammattitaitoa ei niin kauheasti tarvittu”, Jari kertaa.

Lopulta työmaalle päätyi erinäisiä reittejä pitkin toistakymmentä työntekijää, joiden joukossa oli muun muassa työvoimatoimiston kautta tullut Ilpo Haapaniemi, joka on edelleen Pläkkipellillä töissä.

 

Onnistunut projekti heijasti tulevaisuuteen

Hieman reilun kuuden kuukauden työn jälkeen projekti oli vihdoin maalissa, valmistuen täysin aikataulussa. Projektin aikanakaan ei törmätty suurempiin vastoinkäymisiin, joten sitä voitiin pitää vähintäänkin onnistuneena. Ulkopuolisen katsojan silmin kyseessä saattoi olla vain yksi valmistunut remonttiprojekti muiden joukossa, mutta juuri lamasta selvinneelle Pläkkipellille kyse oli paljon suuremmasta asiasta. Onnistunut projekti nimittäin heijasti suoraan Pläkkipellin tulevaisuuteen ja maineeseen.

”Sen jälkeen alkoi taas sitten yleismaailmallinenkin tilanne tietysti parantua, mutta toki se kun Pläkkipelti oli selvinnyt lamasta ehjin nahoin mitä moni muu ei tehnyt, niin se oli sellainen näytön paikka, että pystyimme edelleen sen syvän kuopan jälkeen tulemaan sieltä esille”, Jari pohtii onnistuneen projektin seurauksia.

Mutta miten ihmeessä Jari sai Laurin koulun valtavan projektin Pläkkipellille, vaikka hän oli tarjoushetkellä firman ainut varsinainen työntekijä?

”Varmaan pirun halvalla tarjosin, kun sen sain silloin. Ei siitä miljonääriksi silloin tullut, mutta sai ainakin työllistettyä hyvin ihmisiä”, Jari lopettaa iloisesti nauraen.